Saimaa Geopark

Saimaa Geopark kertoo Saimaan järviluonnon tarinan

Saimaan ikivanha kallioperusta sai alkunsa muinaismeren pohjalla noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä muovautui aikojen kuluessa ja muinaismeren väistyessä Saimaalle kohosi korkea vuoristo. Kivimassat kiteytyivät sen uumenissa gneisseiksi ja graniiteiksi ja vuoristo kului pois. Vuoriston pohja näkyy mosaiikkisena maisemana, jota vesi sekä kallio- ja maa-alueet täplittävät vuorotellen.

Viimeisin jääkausi muokkasi Saimaan maiseman nykyiselleen. Sen jälkiä ovat mahtavat, avaruuteenkin näkyvyät reunamuodostumat, Salpausselät.
Jääkauden perintönä Saimaan järviluonnon kehtitykseen on vaikuttanut epätasainen maankohoaminen ja järvialtaiden kallistuminen kaakkoon. Sen johdosta Saimaan vedenpinnan taso ja lasku-uomien paikat ovat vaihdelleet.  Saimaaseen jäi eristyksiin harvinaisia eläimiä kuten saimaannorppa ja Saimaan järvilohi.

Ihmiset viihtyivät Saimaalla jo kivikaudella

Muistoina tuosta ajasta on muinaisrantoja niiltä ajanjaksoilta, jolloin vedenpinta oli korkeammalla. Muinaisrantojen yhteydestä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja rantakallioihin maalattuja kalliomaalauksia.

Tänä päivänä eteläinen Saimaa on arvostettu alue, jossa on puhdas luonto, elinvoimainen kulttuuri sekä monipuoliset virkistysmahdollisuudet ja paikalliset palvelut.

Saimaa Geopark ry

Perustettiin syksyllä 2016 kehittämään toimintaa ja hakemaan sille Unesco Global Geopark verkoston statusta ja huolehtimaan sen ylläpidosta (hakemus jätetty marraskuussa 2017). Mukana ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Imatra, Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari ja Ruokolahti. Lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan liitot, Etelä-Savon virkistysalueyhdistys, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sekä GTK.

Geoparkin tehtävä

– vaalia geopark alueen ainutlaatuista geologiaa, luontoa ja kulttuuria sekä tuoda esiin Saimaa geoparkia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
– luoda alueen yrityksille uusia toimintaedellytyksiä ja vahvistaa matkailuelinkeinoa ja sen työllisyyttä
– vahvistaa alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta, arvostusta, identiteettiä ja elinvoimaa

Ensimmäinen Suomeen perustettu geopark Rokualla on hyväksytty UNESCON suojeleman geopark verkoston jäseneksi. Rokuan geopark on myös maailman 140 geoparkeista pohjoisin.