Myös valtakunnallisesti Puumala ja Sulkava menestyivät erinomaisesti. Suomen alle 10 000 asukkaan kuntien TOP10 -listalla Puumalan sijoitus on kolmas ja Sulkavan kahdeksas.
Molempien kuntien yrittäjien elinkeinopolitiikalle antamat arvosanat ylittävät koko maan keskiarvon. Etelä-Savon omissa tuloksissa hyvänä kolmosena on Joroinen, jonka tulos on parempi kuin maan keskiarvo.
Kuvassa takaa lukien: Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen, Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén, Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää, Puumalan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Okkola ja Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva.
Menestystekijät
Puumalassa yrittäjät ovat erityisen tyytyväisiä kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyteen. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kokevat, että yritykset otetaan huomioon jo päätösten valmisteluvaiheessa ja tässä on tapahtunut myönteistä kehitystä.
Elinkeinopolitiikan asemaan kunnassa oltiin tyytyväisiä sekä Puumalassa että Sulkavalla. Yrittäjät ovat tyytyväisiä siihen, että elinkeinopolitiikka on tärkeässä asemassa ja että viranhaltija ja luottamushenkilöt arvostavat yrittäjyyttä.
Koko Etelä-Savon vastauksissa Sulkavalla korostuu koulutus ja osaaminen. Kunnassa on panostettu jo vuosia yrittäjyyskasvatukseen. Puumalassa puolestaan infrastruktuuri koetaan paremmaksi kuin alueella. Molemmissa kunnissa yrittäjät kokevat, että kunta on onnistunut uusien yritysten saamisessa paikkakunnalle paremmin kuin alueella ja lupahakemusten käsittely on sujuvaa.
Etelä-Savo tarvitsee elinkeinopolitiikan ryhtiliikettä
Etelä-Savon kuntien arviot elinkeinopolitiikan onnistumisesta jakautuivat voimakkaasti kuntien kesken. Puumala, Sulkava ja Joroinen olivat yli maan keskiarvon, mutta kaikki muut kunnat alle tämän tason. Etelä-Savon kuntien keskiarvo oli 2,71, kun se koko maassa oli 2,97. Tulos oli koko maan toiseksi huonoin. Aluejako oli kuntabarometrissa lähes sama kuin maakuntajako.
Yritysten viesti on selvä ja se tulee ottaa kunnissa vakavasti. Petraamista tarvitaan etenkin hankintapolitiikassa, päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja elinkeinopolitiikan aseman nostamisessa. Tämä on sekä luottamushenkilöiden että virkamiesjohdon yhteinen asia. Nykykehityksellä ei tulevaisuudesta selvitä.
Enemmän kuin joka kolmas vastaaja (38 %) katsoo, että kunta tai kunnan oma yhtiö kilpailee yritystoiminnan kanssa samalla markkinalla. Kunnat jakavat hankintoja osiin pk-yritysten näkökulmasta yhä huonommin ja myös päätöksenteko sujuu yritysten kannalta yhä tehottomammin. Hyvään suuntaan on menty siinä, että tietoliikenneyhteydet palvelevat yritysten toimintaa nyt aiempaa paremmin.
Taustaa kyselylle
Yrittäjien kuntabarometri on aiemmin julkaistu nimellä Elinkeinopoliittinen mittaristokysely. Suomen Yrittäjät teettää kyselyn joka toinen vuosi. Mittariston tärkein tehtävä on auttaa kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä sekä yrittäjiä käymään vuoropuhelua elinkeinopolitiikasta ja tiivistämään yhteistyötä.
Valtakunnallisesti kolme kuntaa yli muiden
Pienimpien, alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalta. Keskikokoisten (10 000–50 000) kuntien ykkönen Lieto Varsinais-Suomesta Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaalta
Lisätiedot: Niina Kuuva, aluejohtaja Etelä-Savon Yrittäjät p. 040 731 1686
Tulokset:
Etelä-Savo
Sulkava